New Jerseyn Collegessa järjestettiin 2015 ” Magic by the Numbers” tutkimus, jonka tarkoitus oli selvittää tavallisten ihmisten todellisia tuntemuksia ja ajatuksia taikuudesta. Tutkimuksen päähenkilönä toimi psykologian tohtori Lisa Grimm ja hänen tutkimusjohtajansa Nick Spanola. Taikureita tutkimuksessa edusti taikuri Joshua Jay. Tutkimuksen erottaakin useista muista taikuuden tutkimuksista se, että taikuutta on yleensä tutkittu puhtaasti tieteellisestä näkökulmasta tiedemiesten toimesta, mutta tässä tutkimuksessa oli mukana tunnettu ja arvostettu ammattitaikuri, joka toi tutkimukseen mukaan myös taikureiden näkökulman. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Magic lehden viimeisessä numerossa (Numero 301, Syyskuu 2016). Tässä artikkelissa tiivistän artikkelin kääntäen sen tuloksia Suomeksi ja kirjoittelen väliin omia pohdintoja aiheesta. Artikkeli on sen verran laaja, että olen jakanut sen kolmeen osaan, jotka tulevat ulos seuraavan parin viikon aikana.
TUTKIMUKSESTA JA TUTKIMUSMENETELMISTÄ
Tutkimus oli niin sanottua kvantitatiivista tutkimusta, eli tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin isommalta määrältä ihmisiä. Tutkimuksen otanta oli 526 henkilöä, 482 Yhdysvalloista ja 44 Euroopasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Ikähaarukka oli 18-80 vuotta ja keski-ikä oli 30,8 vuotta. Lopullisessa tutkimuksessa oli 54 eri tutkimuskohtaa, joita tutkittiin lukuisilla eri menetelmillä. Valitettavasti kaikkia temppuja ei voitu esittää kaikille osallistujille kasvotusten vaan yhtenäisten tulosten saamiseksi temput esitettiin pääasiassa videolta. Videoilla esiintyivät sekä Joshua Jay, että muut alan sisällä tunnetut ja arvostetut taikurit. Tämän lisäksi käytettiin videomateriaalia joka on saanut paljon huomiota sosiaalisissa medioissa ja sitä kautta siis resonoi tavallisten ihmisten silmissä.
Tutkimuksessa tutkittiin muun muassa pitävätkö naiset vähemmän taikatempuista kuin miehet tai vaikuttiko katsojien kokemukseen taikuudesta se, että esiintyjä oli tunnettu tai voittanut kenties palkintoja. Tutkimuksessa myös tutkittiin millaisista taikatempuista ihmiset pitävät ja millaisista eivät pidä, mitä ihmiset tuntevat taikuriesityksen aikana ja mitä he muistavat esityksestä. Tutkimuksessa myös tutkittiin esimerkiksi mittakaavan vaikutusta taikatempun reaktioon; eroaako ihmisten reaktio kun hävitetään esimerkiksi helikopteri lavalla tai hävitetään kolikko heidän silmiensä alla.
Osa tuloksista tuki aikaisempaa taikureiden keskuudessa yleistä tietoa, joka on muodostunut vuosikymmenten saatossa yleiseksi tiedoksi, mutta sillä ei aiemmin ole ollut tieteellistä perustaa. Mutta osa tuloksista sai myös hyvin ristiriitaisen vastaanoton. taikureiden keskuudessa, sillä osalle taikureista oli liian vaikea tunnustaa, että tavalliset ihmiset eivät suhtaudu taikuuteen ja taikatemppuihin samalla intohimolla kuin taikurit. Ja etenkin esimerkiksi pelkkiä korttitemppuja rakastavat taikurit suorastaan hyökkäsivät tutkimusta vastaan, sillä he eivät olleet valmiita hyväksymään kaikkia tutkimuksen tuloksia ja väittivät että tutkimuksen otanta ei ole riittävä johtopäätöksien esittämiseen. Sinänsä tämä oli itselle hauska muistutus siitä, että taikurit harvemmin omaavat korkeakoulututkintoa, sillä jos he omaisivat, he tiedostaisivat että kvantitatiivisessa tutkimuksessa yli 500 hengen otanta on jo iso ja vastaavia tutkimuksia tehdään harvemmin 100-200 ihmistä suuremmilla otannoilla. Olen jutellut tuloksista muutaman suomalaisenkin taikurin kanssa ja vastaanotto on ollut pääasiassa kiistävä tai kielteinen, koska harva on valmis tunnustamaan, että ehkä oma tekeminen ei olekaan niin merkittävää kuin haluamme joskus kuvitella. Ja tietysti maailman mittakaavassa valitettavasti osa taikureista edelleen kuvittelee olevansa ”juhlien valopilkkuja” sen takia, että he sattuvat löytämään valitun kortin pakasta 15 eri tavalla.
TULOKSIA
Tutkimus alkoi kysymyksellä miten ihmiset sijoittavat taikuuden muihin viihteenaloihin verrattaessa. Eli menisivätkö ihmiset ennemmin elokuviin kuin katsomaan taikuria tai kenties koomikkoa? Heti ensimmäinen tutkimustulos yllättänee taikurit, mutta suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että he menevät ennemmin katsomaan elokuvaa kuin taikuria. Vastaavasti myös ihmiset pitivät taikurin seuraamisesta enemmän kuin juhliin osallistumisesta tai hammaslääkärillä käymisestä. Huomion arvoista oli myös se, että taikuudesta pidettiin enemmän livenä kuin televisiossa.
MISTÄ IHMISET PITÄVÄT TAIKUUDESSA?
12% Piti eniten siitä, että he eivät tienneet miten temput tehtiin, mutta vastaavasti myös 10% piti eniten siitä, että he nimenomaan yrittivät keksiä tapoja, miten temput mahdollisesti tehtiin. Ero näiden kahden ajatusmaailman välillä oli kuitenkin selvästi erotettavissa vastauksista. 6% Piti eniten taikuudessa esiintyjän esiintymistaidoista ja 6% esiintyjän selkeästä taidosta. Yksikään edellä mainituista ei kuitenkaan olleet suosituin asia mistä ihmiset pitivät taikuudessa vaan se oli yllätyksellisyys, jonka mainitsi suosikikseen 25% vastaajista. Tuon tiedon pohjalta jokainen taikuri voinee arvioida onko heidän esityksessään tarpeeksi selkeitä yllättäviä hetkiä. Esimerkiksi monet klassiset efektit kuten kiinalaiset renkaat eivät sisällä ollenkaan yllätyksellisiä hetkiä, sillä aikalailla saman tien renkaat nähdessään, kaikki tietävät mitä tulee tapahtumaan. Tärkeää kuitenkin huomata, että tutkimuksessa ei tutkittu onko tietty temppu heikko vai vahva. Tuloksen pohjalta ei myöskään voi automaattisesti tehdä johtopäätöstä jonka mukaan yllätyksen lisääminen temppuun tekisi siitä automaattisesti paremman, sillä liika on liikaa myös yllätyksissä. Mutta hyvin monet klassiset temput harvoin sisältävät selkeää yllätyksellistä hetkeä.
MISTÄ IHMISET EIVÄT PIDÄ TAIKUUDESSA?
Mistä ihmiset sitten pitivät vähiten taikuudessa? Yleisin ja lähes yksimielisesti kaikkien vastanneiden kohdalla tämä oli ”taikurit tekevät samoja temppuja”. Yleisiä ilmaisuja oli esimerkiksi ”klishee”, ”samanlaisuus” ja ”samat vanhat temput”. Öh höm… Tämä on yksi asia josta taikurit itsekin jo heittävät vitsiä, sillä Suomessakin varmaan 3/ 4:stä esiintyvästä taikurista tekee jotain tai kaikkia seuraavista lähes samalla tavalla; narutemppuja, kiinalaiset renkaat, kupit ja pallot, muna ja pussi, lainattu seteli sitruunaan, korjattu ja revitty sanomalehti, leijuva pöytä, pesusienipallot ja korttitemppu. Ja nykyään… Ajatuksien lukeminen. Tämä sinänsä sotii hyvin monen taikurin mantraa vastaan; ”Minä teen klassikoita ja klassista materiaalia koska ne toimivat ja niillä saa reaktiot”… Mutta niin tekee yli puolet kaveripiiristäsi. Toki tätäkään ei automaattisesti tarvitse ymmärtää käskynä, että älä tee klassikoita vaan niillekin on varmasti aikansa ja paikkansa. Mutta koettakaa nyt herran jumala keksiä niihin joku oma käänne tai juttu että ne eroavat massasta!!!
Muita asioita mistä ihmiset eivät pitäneet taikureissa olivat 24% ylimielinen tai vanhahtava esiintymistyyli, 16% he tiesivät kuinka temppu tehdään (Köh köh, vieläkö löytyy joku joka ei tiedä että kiinalaisissa renkaissa on reikä), 14% ei tiedä kuinka temppu tehtiin (!!!! Osa kokee tämän oikeasti ärsyttävänä!!!) ja 6% piti taikuutta tylsänä.
